Laulajan näkökulma

26.08.2019

Olen laulanut yli kolmekymmentä vuotta kuorossa, jota rakastan. Kuoro ja sen tutut, lämpimät ihmiset ovat tulleet kuin sisarikseni elämän kolhuja ja iloja jakamaan.

Laulamisen ilon vuoksi alun perin lähdin kuoroon. Olen laulanut ihan pienestä asti isäni ja äitini kanssa, veljieni ja sisarteni kanssa, kuorolaisia lähes kaikki.

Laulaminen itsensä ilmaisumuotona on luonnollista. Kuoro tarjosi sen mahdollisuuden ja mikä parasta, antoi minulle mahdollisuuden kehittää ja haastaa itseäni siinä määrin kun kulloinkin halusin ja jaksoin.

Tähtitaivaita ei perheenäiti voinut tavoitella, tavoitteellinen kuorolaulu yhdessä toisten oppijoiden kanssa riitti iloksi ja haasteeksi, Se riittää edelleen.

Kuoro on muuttunut paljon kolmenkymmenen vuoden aikana. Olen ollut kolmen neljän eri kuoronjohtajan opissa ja vuoden jopa johtajana kollegan kanssa. Kuoron pitääkin vähän elää.

Maaritin, kuoronjohtajamme innostunut harrastuneisuus ja rautainen ammattitaito on tarttunut meihin kuorolaisiinkin ja kannattelee silloinkin, kun itse tuntee ettei osaa tai jaksa.

Kuoromme on varmaan harvinaisuus siinä mielessä, että se ei sulje pois ikääntyneitä kuorolaisia syntymävuoden perusteella, vaan kaikki saavat laulaa mukana niin kauan kuin intoa ja ääntä riittää. Jopa kahden sukupolven laulajia on samassa kuorossa.

Kuoro on johtajansa näköinen, hymyilevä, innokas, haastava, hauska ja lämmin kokoonpano laulavaisia kiuruvetisiä naisia. 

Tervetuloa mukaan! 

Sisko Piippo